Log House Dream

Tervehdys työmaalta jälleen. Viimeksi laittelin kuvia kun materiaalia oli tullut tontille ja nyt niitä on jo paikoillaan. Kyllä homma vain on lähtenyt hyvin käyntiin kaiken sen paperisodan jälkeen. Ahkerat työmiehet ovat tehneet hommia kellon ympäri ja vielä vähän enemmänkin.  Itseä naisena harmittaa se kun ei oikein tässä vaiheessa itse ymmärrä näiden hommien päälle mitään ja ei ole sillä lailla apua. No uskon, että homman edetessä alkaa tulemaan sellaisiakin töitä esim. siivoustöitä, maalaamista ym. jossa minäkin voin olla sitten mukana ja kantaa korteni kekoon. Eilen miehet saivat viimeisetkin soklexit paikoilleen. Myös putkia on maan alle vedetty jos jonkinmoista. Soraa ja hiekkaa on perustuksiin ja pihaan tuotu paljon. Itselleni oli yllätys kuinka paljon nekin vain tässä projektissa maksavat. Huh huh.. ei parane ajatella asiaa sen enempää. Tällaista tälläerää, - Marjut-

Tässä vähän pohdintoja aiheesta: Miksi päädyimme yksikerroksiseen taloon? Yksikertainen ja lyhyt vastaus on: IKÄ. Totuutta on katsottava silmiin ja myönnettävä että emmehän me tästä ainakaan enää nuorennuta. Vaikka tavallaan nuoria vielä olemmekin kun kolmen kympin molemmilla puolilla ollaan. Ajatuksemme kuitenkin kiinsi kauas tulevaisuuteen ja siihen, että loppuelämän kotiahan tässä ollaan rakentamassa ja vanheneminen kuuluu osana tulevaisuutta haluttiin sitä tai ei. Miksi ei sitten helpottaisi tulevaisuuden taakkaa tämän hetken ratkaisuilla. Aiemmin 1 ½ kerroksisessa rintamamiestalossa asuneena huomasimme myös, että harvemmin siellä yläkerrassa tuli oleskeltua. Makuuhuone oli siellä joten yöt toki vietimme siellä, mutta toinen huone jäi vähän käyttämättömäksi varsinkin kun meillä ei ole lapsia. Sitten kun tulee ikää lisää niin ei sinne yläkertaan vain niin mennäkkään. Helposti se makuuhuonekin sieltä vain olisi alakertaan iän myötä siirtynyt. Sitten olisi yläkerta ollut

Hyvää sunnuntai-iltaa kaikille!  Täällä taas kertoilen kuulumisia tontin tapahtumista. Soklexit ovat saapuneet valmiina odottamaan pohjan tekoa. Kunhan saadaan kaupungin miehet vetämään viemäriputkia vielä niin sitten päästään pohjantekoon käsiksi. Samalla tontille on ilmestynyt maalämpöpumpun tekoon liittyen kaksi betonirumpua. Ne asennetaan maalämpöpumpun tarkistusta varten maantasoon. Hyvä asentaa ne laitteet rumpuunjos jotain ongelmia niiden kanssa ilmaantuu niin se on helppo tarkistaa.  Maalämpöpumppu oli ykkösvaihtoehto lämmitysjärjestelmäksi hirsitaloon. Vaikka sen tekokustannukset on sähkölämmitystä aluksi korkeammat mutta pitemmällä tähtäimellä se tulee edullisemmaksi. Sekä kyllä se on siinäkin hyvä asia, että se on uusiutuvaa energiaa. Maalämpöpumpun lisäksi meille tulee luultavasti aurinkoenergiapaneelit katolle. Niistä saamme hyödynnettyä lisäenergiaa. Tämä ratkaisu on sekä ekologinen että mielenkiintoinen seurata paljonko sähköä niillä

Nyt ollaan tänne asti selvitty siitä byrokratian paperiviidakosta eli tontti on niinsanotusti kepitetty. Jippia Jee jotain konkreettista on tapahtunut tässä about vuoden sisällä. Olihan se aika huikeata nähdä kaiken sen odottamisen jälkeen jotain tapahtuvan ihan livenäkin eikä vaan paperilla. Maaliskuun lopussa heti ensimmäisenä arkipäivänä pääsiäisen jälkeen oli tontilla käväissyt ahkeria miehiä mittoomassa talon paikkaa sekä tontin rajoja. Myös korko ja jakokaapin paikka oli merkitty. Tontti on peltomaata. Pellon laidassa ollut vanha lato jouduttiin kaatamaan ja polttamaan pääsiäiskokkona. Olihan se jo aikaa nähnyt mutta toisaalta oli harmi luopua siitä. Se kun on yksi sellainen maaseudun vahva symboli. Tontille on saatu nyt myös työmiehille taukopaikka vanhasta asuntoautosta. Sähköt siihen on vedetty läheisestä naapurista koska sähköliittymäasiakin meni Elyn kautta. Tässä prosessissa menee ainakin se kuukausi. Yhtään en ymmärrä miksi kaupunki ei voinut ai

Myöntävän rakennuslupapäätöksen jälkeen alkoi työmiesten etsintä sähkö- ja putkitöihin. Nämä ja monet muut mietittävät ja hoidettavat asiat on isäntä hoitanut kiitettävästi. Minä en ymmärrä rakennusmateriaaleista mitään eikä minusta ole kommunikoimaan valvojienkaan kanssa mitä seuraavaksi pitää tehdä.  Ainut mikä minulle on jäänyt päähän, että perustus tehdään Soklexilla. Isännän laskujen mukaan tämä ei ollut tullut paljonkaan kalliimmaksi kuin tavallinen harkoitus. Plussaa tässä on myös että se on helpompi tehdä. Kivijalka ja pohjatyöt tehdään siis itse lähipiirin voimin. Hirsitalovalmistaja tulee tekemään talon ulkoapäin valmiin näköiseksi ja sisätyöt taasen jäävät meidän sekä osaavien ammattilaisten käsiin. Seinäjoen Pytinkimessuilla käydessämme saimme projektiamme hieman taas eteenpäin. Saimme hyvän messutarjouksee kodinkoneista jotka täten sitten varasimme. Tämä helpotti sitä, että enää ei tarvitse niiden perässä juoksennella kaupoissa. Sekä kun paikanpäällä

Rakennuslupapäätös oli siis kielteinen. Olimme päätökseen tietenkin todella pettyneitä. Tuntui, että kaikkeen meni mielenkiinto ja unelmamme romuttuivat. Emme nähneet paljoakaan uusia vaihtoehtoja uudelle rakentamiselle vaikka niitä meille heti ehdoteltiinkin toiseen paikkaa. Ei pystynyt heti sulattelemaan näitä ajatuksia, että rakentaisimme johonkin muuhun paikkaan. Pitkän odotteluprosessin aikana olimme ehtineet vilkuilla asuntomarkkinoita usempaankin kertaan. Olimme jopa niin pitkällä asian tiimoilta, että olimme katsoneet ns. "kakkosvaihtoehdon" jo myynnissä olevista taloista. Päätimme, että jos se on vielä kaupan ja hylätty päätös tulee niin se voisi olla meidän kotimme siinä tapauksessa. Aluksi kielteisen päätöksen tultua edes tämä "kakkosvaihtoehto" ei napannut vaikka se mielessä pyörikin. Mikään ei kiinnostanut. Alkasimme kuitenkin katsella vain vaihtoehtoja lisää asuntomarkkinoilta. Jossain vaiheessa meille taas joku mainitsi rakentamisest

Vanha talo saatiin siis kaupan ja uutta unelmoitiin. Tuumasta toimeen rakennuslupaa laitettiin vireille joenrantatontille isännän kotimaisemiin. Hänellä ajatus omasta kodista joenrannalla oli kytenyt nuoruudesta asti enemmän tai vähemmän vakavana asiana. Nyt kuitenkin tästä oli alkanut tulla se vakavempi asia.  Itse en näin isoista asioista ollut elämäni varrella edes ehtinyt, saati sitten uskaltanut unelmoida. Matkan varrella oli ollut melkein elämää suurempia vastoinkäymisiä joten aikani oli kulunut niistä selviämiseen. Mutta olihan elämä minut aina lopulta kuljettanut ihan mukavaan satamaan ja kaikista karikoista oli aina selvitty lähimmäisten tuella. Tähän projektiin oli kuitenkin lähdetty nyt yhdessä tuumin ja innolla uutta odottaen. Nyt koitti elämässä suurien unelmien aika. Ehkä liiankin innoissaan perehdyimme aluksi lopputulokseen eli tulevaan kotitaloomme fyysisesti. Unohdimme Suomen byrokratian rattaat. Matkalla meille selvisi myös se, että ainoast

Unelmamme uudesta kodista, hirsikodista lähti liikkeelle vanhaa kotia kunnostaessamme. Kuten kaikki vanhaa taloa, tässä tapauksessa rintamamiestaloa asuttavilla on kokemusta varmasti remontoimisesta. Harvapa siltä vanhassa talossa välttyy. Me remontoitiin taloamme töiden jälkeen ja jossain välissä vaan alkoi tuntua siltä, että hommaa on loputtomasti. Aina nurkan takana odotti uusi urakka ja siinä tasan tarkkaan tiesi mihin rahat hupenee ja vapaa-aika. Onneksi kuitenkin talo oli terve ja muuten hyvässä kuosissa, mutta silti uusi koti alkoi pyöriä mielessä usein.  Monet sisustustvirheet tuli vanhassa talossa myös tehtyä. Kun alkakerrassa mentiin huone kerrallaan remontoimalla niin valitsin aina uuden laminaatin eri huoneeseen. Mikä sillä hetkellä miellytti silmää.. huh huh! En yhtään miettinyt kokonaisuutta. Paljon siis opin tässä prjokektissa niin sisustamisesta kuin remontoinnista sekä elämästä yleensäkkin. Vastoinkäymisten myötä myös ihminen kasvaa. Yksin emme